perjantai, 30. elokuu 2019

30.8.19

Niin se vaan kirjoittelu on taas unohtunut, mutta elämä välillä vaatii keskittymistä elämään ei nettiin.

Olen käynyt huhtikuusta asti erilaisilla lääkäreillä ja hoitajilla ja olen saanut muutaman uuden diagnoosinkin tässä. Toukokuussa sain diagnoosin uniapnea ja heinäkuussa sain "puhkun", jotta saisin nukuttua paremmin. Täytyy kyllä sanoa, että näin ei aina ole ollut mutta kyllä puhku on elämään vaikuttanut positiivisesti, esim. aamupäänsäryt on jääneet melkein historiaan ja sellainen "aamu-usva" on vähentynyt paljolti.

Lääkäri on myös tutkinut tuota mun mahaa ja sen tuomia ongelmia mutta ainut mitä on osannut kertoa on se, että mulla on IBS eli toiminnallinen suolistovaiva. Toisaalta hyvä näin, että ei ole elimellistä vikaa niin pelkällä ruokavaliolla alan korjaamaan tilannetta.

Lisäksi sain heinäkuussa kuulla, että meidän alueella olisi mahdollista päästä liikuntalääketieteen poliklinikalle ja sinne hoitaja laittoi lähetteen ja ensimmäinen käynti on nyt viikon sisään. En oikein tiedä mitä täältä odottaa mutta jos siellä päästäis tän mun painon lisääntymisen alkulähteille ja siihen miksi en laihdu, olisin tyytyväinen. Nyt kun olen asiaa enemmän miettinyt, katsonut ja keskustellut perhee kesken niin ensimmäinen kirjaus pulskasta lapsesta on toisen vuoden lääkärin tarkastuksessa. Tämän jälkeen olen kuitenkin kävellyt koulumatkoja sekä vapaa-ajan matkoja, käynyt salilla, pitänyt ruokakuria, ollut erilaisissa lakoissa ja kielloissa mutta mikään ei ole vielä selventänyt sitä miksi olen aina ollut kaikista isoin lapsi.

Syksyllä tulen aloittamaan uuden työn joka on kaksvuorotyötä, niin tarvitsee alkaa miettimään ruokarytmejään uudelleen. Tarvitsee myös miettiä se, että mistä yö aikaan saisi terveellisempää ruokaa ettei pylly pääsis enempää leviämään kun autossa ei syödä :) Mutta kaikki asiat varmasti tulee selviämään sitten aikanaan ja kun pääsee kunnolla työhön kiinni. Opinnot jatkuvat vielä vuoden eli mennään niidenkin kanssa yliajalle. Voi tulla tiukka vuosi mutta yritetään selvitä taas hengissä.

perjantai, 25. tammikuu 2019

25.1.19

Juuh, parisen viikkoa on nyt sitten mennyt mutta juurikaan mitään ei ole tapahtunut ainkaan painon suhteen.

Viikolla 3 tuli liikuttua kolmena päivänä ja lauantaina tuli tehtyä todella rankka kotitreeni hyvä, että on palautunut ennen seuraavaa keskiviikkoa. Sunnuntaina tuli vielä käytyä kävelyllä tuolla kivassa pikku paukku pakkasessa. Ruokailut viikolla on menneet todella persiilleen ja herkkuja tullut syötyä lähes päivittäin. Nyt pitäis vaan niistä päästä eroon mutta taas helpommin sanottu kuin tehty. Sunnuntaina tuli kaupasta vielä ostettua kolme pakettia 10 € "tarjouksesta" jäätelöä pakkaseen mikä sitten huutelee tuolla mun nimeä.

Tällä viikolla sitten tuntuu, että päivät on enemmän kuin sekaisin. Tiistaina tuli käytyä rekry messuilla, jotka oli ainakin mulle itselle henkilökohtaiset todella pettymys. Tuntui, että kukaan ei oikein osaa sanoa mitään ja jos jotain kysy niin vastaus oli aikalailla, että katso netistä. Jep jep, sitähän mä olen koko ajan tehnyt eli en saanut mitään itselleni sieltä.

Olen yrittänyt nyt lisäillä ruokaan väriä mutta huomaan, että muutama väri siellä vaan yleensä on eli punainen, vaalean vihreä, oranssi ja keltainen. Muuten sitten ei tule syötyä värejä. Viinirypäleitä menisi paljon mutta onneks ovat niin kalliita, että niitä ei kehtaa ostaa. Herkkuja todella tulee syötyä lähes päivittäin ja suhteellisen paljon mutta uskon, että se johtuu tästä yksinäisyydestä ja tekemisen puutteesta. Opiskelut vie vielä aikaa mutta jotenkin silti päivästä suurinosa jää istumiseksi.

Paras onnistuminen vedenjuomisen kanssa on 20 päivää putkeen mutta nyt sekin meni sitten rikki eli pohjalta lähdetään korjaamaan tilannetta.

Paino on lisääntynyt viime viikkoon +100 grammaa eli sillai ollaa kuitenkin vielä ihan hyvällä tolalla. Ens viikolla pitää saada painokäyrä kääntymään alaspäin. Tiedän kuinka se pitäisi tehdä kun vaan saisi sen oikean fiiliksen taas päälle.

lauantai, 12. tammikuu 2019

12.1.19

Viikko olisi takana päin ja ei ehkä ihan niinkuin olisin halunnut. Viime sunnuntaina kävin äitin luona ja siskon tyttö oli siellä kylässä. Kaupassa käytiin ja sieltä olisi halunnut jotain hyvää kun mummolla ei koskaan ole mitään sellaista hyvää mitä hän haluaisi. No käveltiin siinä erään kahvilan ohi ja pikkunen mainitsi, että mennäänkö tonne kakku kahville. Yllätys siellä on joka sunnuntai kakkubuffetti, joten sinne menimme ja kaikkea tuli sitten maisteltua. Ensin minttu-suklaakakkua, mangojuustokakkua, salami-paprikapiirakkaa, kinkkujuustosämpylää, kana- ja lihanyhtörullaa jne.. Kaikki kuitenkin tuli onneksi jaettua äidin kanssa niin ei tarvinnut kaikkea yksin sisuksiinsa vetää. Oheisessa kuvassa on minttu-suklaakakkua ja mangojuustokakkua.

Maanantaina tuli käytyä sauvakävely lenkillä. Tuli lähdettyä liian kovaa ja kroppa avautui vasta keskiviikkona aamuna vaikkakin venyttelin lenkin jälkeen ja tiistaina. Keskiviikkona vielä venyttelyä niin pikku hiljaa alkoi avautumaan paikat. Lisäksi ilmeisesti tuli hieman saatua kylmää samalla lenkillä kun kurkku on kipeänä ja olotila on todella väsynyt ja vetämätön.

Onneksi maanantaina alkoi euron päivät, joilta sitten tuli haettua eurolla kaikenlaista "oikeampaa" ruokaa. Tuossa on maanantain ostokset mutta samanlaisen setin hain sitten vielä keskiviikkona ennenkuin kyseiset päivät päättyivät. Ja viimeisenä kuvana se mitä tästä kaikesta tuli aikaiseksi.

IMG_20190107_172239%5B1%5D.jpgIMG_20190109_205404%5B1%5D.jpgIMG_20190106_135612%5B1%5D.jpg

Jos jotain positiivista pitäisi miettiä tai hakea niin vettä olen juonut joka päivä sen 1,5-  2 litraa ja tämä on puhtaasti vettä eli kaikki muut juomat lisäksi. Huomenna voisi vielä yrittää jumpata kotioloissa niin tulisi ainakin sen pari kertaa viikossa liikuttua ja monipuolisesti.

Painon puolesta muutosta ei ole tapahtunut, vaikkakin paino viikolla vilautti sellaisia lukuja mitä olen viimeksi nähnyt noin parisen kuukautta sitten, että sillai painon kanssa mennään samoissa. Nyt kun saisi sen vielä tippumaan noiden maagisten rajojen alapuolelle olisin tyytyväinen. Helmikuussa aion seuraavan kerran mitata kropan mittoja ja katsoa onko siellä edes tullut muutoksia. 

torstai, 3. tammikuu 2019

3.1.19

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Nyt alkaa pikku hiljaa opiskelut olemaan loppusuoralla eli valmistuminenkin alkaa näyttämään mahdolliselta, näin ollen taas voisi keskittyä omaan itseensä ja omaan hyvinvointiin taas paremmin.

Aloitin jo joulukuussa muutosta erään ryhmän mukana ja ensimmäiset kolme viikkoa meni todella hyvin. Väliin tuli joulu ja uusi vuosi, jotka ovat nyt sekoittaneet taas pakan kokonaan. Olen kyllä pyrkinyt tsekkaamaan kaikki tulevat ohjeet ja neuvot mutta niiden vielä mietintä ja sitä kautta toteuttaminen on jääneet tekemättä. Kolmen ensimmäisen viikon aikana toteutettuja neuvoja olen edelleen noudattanut mutta uudet tavat eivät vielä ole päähän jääneet. 

Ryhmän ajatuksena on että elämäntapa muutosta on helpompi toteuttaa jos siitä kertoo jollekkin julkisesti, niinpä laitetaan ajatus tänne. Tänä vuonna haluan pienentää kroppani lääkekuormaa, haluan syödä terveellisemmin ja sitä kautta saada painoa putoamaan, haluan löytää liikunnasta iloa ja sitä kautta saada paremman olon.

No miten sitten näitä lähdetään saavuttamaan. Aamupala on jo hyvällä mallillaan mutta sen jälkeen kaikki muut ruokailut meneekin persiilleen eli seuraavaksi muutosta pyrin tekemään lounaaseen. Tietysti iltapala alkaa myös olemaan ihan jees kunnossa vähän sitä pitäisi vielä pienentää muuten hyvä. Muihin evästyksiin pitää tehdä muutosta ja paljon. Enemmän väriä evääseen olisi helppo tehdä koska kotona on aina salaatti tarvikkeet. Miksi sitten ei tule syötyä niitä, niin siinä on pähkinää purtavaksi.

Joulukuun alussa myös tuli toteutettua 3 kertaa viikossa liikuntaa eli 1 aerobinen (lenkki), 1 venyttely (lihashuolto) sekä 1 kotitreeni. Nyt maksimissaan kerran viikossa kotitreeniä pelkästään eli liikuntaa lisää.

Paino tänä aamuna oli 124,9 kg ja olen ajatelut ensi saavuttaa tuon maagisen 120 kg:n rajan. Se milloin se tapahtuu en määrittele koska se aiheuttaa paineita liikaa ja kuitenkin vielä koulun kanssa on hommia niin parempi olla laittamatta liikaa painetta itselleen.

Ajattelin tuota julkista kertomista niin kokeillaan seuraavaa: ilmoitan kerran viikossa viikonloppuna siitä miten viikko on mennyt. Ruokailua (kuvia ja määriä), liikunnat ja paino.

Näillä ajatuksilla tätä vuotta eteenpäin ja kuullaan ensi viikolla uudelleen.

lauantai, 7. huhtikuu 2018

7.4.

Pitkästä aikaa hyviä uutisia. Päsin perjantaina alle 120 kilon jälleen. Viimeksi taisin painaa näin vähän n.4-5 vuotta sitten. Onhan tässä ollut kaikenlaista stressiä, huolta ja murhetta mutta nyt elämä alkaisi pikku hiljaa voittamaan. Opiskelut ovat vielä kesken, joten niistä kasaantuu vielä stressiä mutta täytyy yrittää selvitä sen kanssa. Nyt jotenkin vaan olo tuntuu suhteellisen kevyeltä ja sellaiselta, että voin onnistua tässä hommassa. Toisaalta kuukausi sitten mulla vaihtui lääkitys toiseen, jonka pitäisi myös vaikuttaa painoon mutta sitähän ei tiedä kun pidemmällä aikavälillä. Palkitsin itseni eilen sitten ostamalla itselleni sali- ja uimahalliin 10 kerran kortit, jotka toivottavasti tulevat käyttöön tämän kevään aikana ennenkuin alkaa pyöräilykelit.

Ruokapuoli on pysynyt samana mutta olen alkanut nyt punnitsemaan kaiken mitä laitan suuhuni. Tämä sotii sitä kaikkea vastaan mitä olen tännekkin aikaisemmin kirjoittanut mutta jos sillä nyt saa painoa putoamaan hyvä niin. Sitten kun saan liikuntapuolen enemmän kohdilleen vähennän punnitusta hieman. Tietysti voisi miettiä, että punnaisi kaikki eväät valmiiksi mitä aikoo sen päivän aikana syödä niin ei tule sellaista oloa että ruoka hallitsee elämää.

Kesäkuu tulee olemaan ensimmäinen tarkistus kuukausi, jolloin otetaan verikokeet joissa katsotaan lääkkeiden vaikutus. Sen jälkeen käydään ravitsemusterapeutilla ottamassa lisää neuvoja tuohon maidottomaan elämään ja mietitään sitä mistä muualta saisin proteiinia kuin lihasta. Kokeilin tuossa yksi päivä vegaaneille tarkoitettua proteiinijauhetta mutta se kokeilu meni suoraan vessanpöntöstä alas ihan kirjaimellisesti. Ja maha oli sekaisin ainakin pari kolme päivää sen jälkeen. Sen koommin en ole uskaltanut kokeilla mutta voisihan sitä kokeilla taas joku päivä.

Onneksi aurinko paistaa ja saa mielenkin nousemaan sen mukana.