Pitkästä aikaa hyviä uutisia. Päsin perjantaina alle 120 kilon jälleen. Viimeksi taisin painaa näin vähän n.4-5 vuotta sitten. Onhan tässä ollut kaikenlaista stressiä, huolta ja murhetta mutta nyt elämä alkaisi pikku hiljaa voittamaan. Opiskelut ovat vielä kesken, joten niistä kasaantuu vielä stressiä mutta täytyy yrittää selvitä sen kanssa. Nyt jotenkin vaan olo tuntuu suhteellisen kevyeltä ja sellaiselta, että voin onnistua tässä hommassa. Toisaalta kuukausi sitten mulla vaihtui lääkitys toiseen, jonka pitäisi myös vaikuttaa painoon mutta sitähän ei tiedä kun pidemmällä aikavälillä. Palkitsin itseni eilen sitten ostamalla itselleni sali- ja uimahalliin 10 kerran kortit, jotka toivottavasti tulevat käyttöön tämän kevään aikana ennenkuin alkaa pyöräilykelit.

Ruokapuoli on pysynyt samana mutta olen alkanut nyt punnitsemaan kaiken mitä laitan suuhuni. Tämä sotii sitä kaikkea vastaan mitä olen tännekkin aikaisemmin kirjoittanut mutta jos sillä nyt saa painoa putoamaan hyvä niin. Sitten kun saan liikuntapuolen enemmän kohdilleen vähennän punnitusta hieman. Tietysti voisi miettiä, että punnaisi kaikki eväät valmiiksi mitä aikoo sen päivän aikana syödä niin ei tule sellaista oloa että ruoka hallitsee elämää.

Kesäkuu tulee olemaan ensimmäinen tarkistus kuukausi, jolloin otetaan verikokeet joissa katsotaan lääkkeiden vaikutus. Sen jälkeen käydään ravitsemusterapeutilla ottamassa lisää neuvoja tuohon maidottomaan elämään ja mietitään sitä mistä muualta saisin proteiinia kuin lihasta. Kokeilin tuossa yksi päivä vegaaneille tarkoitettua proteiinijauhetta mutta se kokeilu meni suoraan vessanpöntöstä alas ihan kirjaimellisesti. Ja maha oli sekaisin ainakin pari kolme päivää sen jälkeen. Sen koommin en ole uskaltanut kokeilla mutta voisihan sitä kokeilla taas joku päivä.

Onneksi aurinko paistaa ja saa mielenkin nousemaan sen mukana.